Tässä blogissa haluan tuoda esille ne vaikeudet, jotka tuntuvat kumuloituvan masennukseen sairastuneen elämässä sosiaalisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti - sekä psyykkisesti. Tarkoitukseni ei ole pitää päiväkirjaa. Vaikka käsittelenkin aihetta omista lähtökohdistani ja introspektiota sekä elämänkertaa tulee varmasti piisaamaan, pyrin kirjoittamaan niin yleisesti samaistuttavalla tasolla, kuin näin syvästi henkilökohtaisen aiheen puitteissa on mahdollista.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Kommentti: Mielenterveyspalvelujen kohentaminen

Lupasin seuraavaksi julkaisuksi kertoa oman sairashistoriani, mutta pitkäksi venahtaneen tekstin ollessa yhä työn alla julkaisenkin ajatuksia, joita Hesarista tänään lukemani artikkeli minussa herätti.


Kerrankin saa lukea positiivisia uutisia mielenterveyspalveluihin liittyen, mikäli artikkeliin on luottamista. Etenkin seuraava kuulostaa hyvältä: "Jos ihmisellä on hätä, täältä ei käännytetä pois. Hän voi olla humalassa, narkomaani, käyttäytyä sekavasti tai hautoa itsemurhaa. Tänne voi tulla päivällä tai yöllä joka päivä." Lähes kaikissa kunnissahan päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tiukasti eristettyjä, ja päihdeongelmaisen - tai sellaiseksi leimatun - voi olla vaikea saada hoitoa mielenterveysongelmiinsa, vaikka psyykkisen hoidon tarve olisikin akuutimpi (ja alkuperäinen ongelma). Aion kirjoittaa masennuksen ja päihderiippuvuuden muna-kana -asetelmasta myöhemmin enemmän, mutta lyhyesti ilmaistuna uskon, että masennus (tai jokin muu psyykkinen tai fyysinenkin sairaus) tulee lähes aina ensin, ellei peräti aina. Tuntuu ikävältä lukea netistä mielipiteitä, joissa väitetään päihteiden käytön alkavan ensin ja masennuksen olevan siten muka itseaiheutettua.


Artikkelista tulee hyvin ilmi, kuinka maalaisjärjellisillä muutoksilla voi saada aikaan säästöjä, kohentaa hoidon laatua sekä lisätä viihtyisyyttä myös työympäristönä. Kolmansiksi viimeisessä kappaleessa tiivistyvät hyvin terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisen riskit: "Yritys toimii tehdäkseen voittoa. Voitto tulee oheistuotteista ja asiakkaan tarpeiden lisäämisestä. Tuottaja voi myydä sellaista, jota asiakas ei tarvitse." Päättäjiltä tuppaa liian usein unohtumaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmaisten nopea hoitoonpääsy ja tehokas hoito ovat koko yhteiskunnan sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen etu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti